Filled bisquits, herrasväenleipiä

Keksit työn alla

These are tasty little filled biscuits that I usually bake for any bigger occasion. The recipe is easy and the biscuits are quick to make. The dough is molded into a stick and cut into round slices so there’s no rolling pin needed. The Finnish equivalent of the French macarons?!

*

Näitä herrasväen leipiä teen yleensä kaikkiin juhliin. Niitä on helppo ja nopea valmistaa sillä taikina rullataan pötköksi ja leikataan viipaleisi, eikä kaulimista tarvita. Väliin laitan yleensä valmista vadelmahilloa, tällä kerralla täytteeksi tuli itse tehtyä mustikkahilloa.

Ainekset:

200 g voita

1 dl sokeria

4,5-5 dl vejnäjauhoja

vaniljasokeria

väliin noin dl hilloa

Nypi kaikki taikinan aineet keskenään yhtenäiseksi taikinaksi.  Pyörittele taikina 3-4 senttiä paksuiksi tangoiksi leivinpaperin sisään ja laita jääkaappiin kovettumaan. Leikkaa vajaan puolen sentin viipaleiksi  ja levitä leivinpaperin päälle pellille. Paista uunin keskiosassa 175° n 10 min, kunnes pikkuleivät ovat saaneet hieman väriä reunoilleen. Täytä jäähtyneet pikkuleivät hillolla. Pikkuleivät säilyvät hyvin pari viikkoa kannellisessa rasiassa.

Keksipötköt

Ingredients:

200 g butter

1 dl sugar

4,5-5 dl flour

vanilla sugar

about 1 dl (raspberry) jam for the filling

Mix all the ingredients together in a bowl. Roll the dough into 3-4 cm thick sticks, cover with baking paper and put into the fridge to solidify. Cut into slices about 1/2 cm thick and arrange onto a baking sheet to bake at 175°C. Bake on the middle shelf for about 10 minutes, until the biscuits start to take colour on the edges. Fill with jam after cooling. I usually use raspberry jam, this time I made some blueberry jam. The biscuits will keep in a jar with a lid for about two weeks.

Keksit laatikossa

I bought some really soft Madagascar vanilla pods at a French market again this summer. I use them to make my own vanilla sugar. Just split the pod in half lengthwise, scrape the seeds out and rub them into the sugar. Then seal the pods along with the sugar into a jar and you have ready to use vanilla sugar🙂

*

Vaniljasokeria on helppo valmistaa itse. Ostin taas tänä kesänä tuoreita Madagaskarin vaniljatankoja ranskalaiselta maalaistorilta. Pehmeä tanko on helppo halkaista pitkittäin niin, että saa siemenet raaputettua sisältä. Hieroin ne pieneen määrään sokeria ja suljin sitten yhdessä tankojen kanssa lasipurkkiin. Esimerkiksi näiden herrasväenleipien sokerista voi osan korvata tällä vaniljasokerilla.

I remember a glorious treat from my childhood that my mother would buy when we had special guests: little round meringues speckled with crushed almonds and joined together with a coffee flavoured buttercream. I was thinking of those when I made these macarons for a birthday party. I mixed a thick coffee paste from instant coffee and a little hot water and combined it to a simple buttercream made with butter and icing sugar. The macarons came out very well – though nothing as scrumptious of course as the meringues of my childhood! Next time I’ll make the buttercream a little less sweet🙂

Kahvimacarons

Lapsuuteeni suurimpia herkkuja oli Fazerin pienet marenkileivokset: kaksi pientä pähkinärouheella koristeltua marenkia joiden välissä oli vaaleaa kräämiä. Niitä muistellen tein tänä kesänä kahvinmakuisia macaronseja. Sulatin pikakahvijauhetta pieneen tilkkaan kuumaa vettä ja yhdistin sen tomusokerista ja voista vispattuun voikreemiin. Eipä ihan vetänyt vertoja muistojeni makunautinnolle mutta – aika hyviä🙂 Ensi kerralla teen täytteestä vähän vähemmän makeaa.

17th century style knitted socks, sukat 1600-luvun tyyliin

Sukat pöydällä1

Here’s a pair of socks I knitted for my son to go with his 17th century historical costume. Searching the internet for references I stumbled on many fascinating sites about the history of knitting. One of them was a blog called Global Encounters, by Paula Hohti, a finnish historian, textile researcher and professor of Art and Culture History at Aalto University in Helsinki. In her interesting blog I found a picture of a 17th century knitted stocking from the collection of the National Museum of Copenhagen, a perfect model for these socks. More explanations of my version in English at the end of the post.

*

Sain pojaltani hauskan pyynnön: kutoa pitkät villasukat 1600-luvun tyyliin hänen historiallista asuaan varten. Etsiessäni sopivaa mallia törmäsin moneen todella vaikuttavaan sivustoon neuleiden historiasta. Aalto Yliopiston taiteen ja kulttuurin historian apulaisprofessori Paula Hohti kirjoittaa mielenkiintoista Global Encounters blogia. Sieltä löytyi kuva 1600-luvulta peräisin olevasta neulotusta sukasta joka on Kööpenhaminan Kansallisen Museon kokoelmista. Aikakausi oli oikea ja malli sopiva esikuvaksi näille sukille!

Sukan koristeet1

Sukkalangaksi löytyi varastoista juuri tähän tarkoitukseen sopivaa villaa: monta vuotta sitten mieheni vanhalta sukulaiselta saamani ohuet villalangat jotka oli kehrätty hänen itse kasvattamiensa lampaiden villasta ja jotka hän oli myös itse värjännyt luonnonväreillä hyvin vaalean keltaiseksi. Täydellinen lanka autenttisuutta tavoittelevien historianelävöittäjien asusteisiin!

Puikkoina käytin 2.5 sukkapuikkoja ja terän ja nilkan kohdalla on 60 silmukkaa. Nilkkojen kohdalla on muuten sileään pintaan nurjilla silmukoilla tehdyt koristeet.

Tämä on ensimmäinen kerta kun kokeilin sukan kutomista kärjestä aloittaen. Lisäykset tein kutomalla saman silmukan ensin etu- ja sitten takareunastaan. Välissä on yksi oikea silmukka. Kärjet ovat myös epäsymmetriset: isovarpaan puolella lisäyksiä on vähemmän joten toinen on oikea ja toinen vasen sukka.

Sukan suu1

Keskellä takana on lisäykset pohkeen ja polven kohdalla. Sukan suussa on pykäreuna, kaksi yhteen ja langankierto toistetaan koko rivillä ja jatketaan vielä sileää neuletta pari senttiä jotka pykäkierroksen kohdalta käännetään nurjalle. Sukat ylettyvät reilusti polven yläpuolelle ja ne on tarkoitus kiinnittää nauhoilla polven alapuolelta.

Sukat kannolla1

Sukkaohjetta etsiessäni löysin saman tyyliset sukat  Suomalaiset perinteet blogista. Mallin nimi on Nilkasta koristettu urheilusukka ja se on Mary Oljen kirjasta Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä. Onkohan Mary Olki käynyt aikanaan tutustumassa Kööpenhaminan museon kokoelmiin?!

Neulomisen historiasta kiinnostuneille suosittelen   Knitting History Forum  sivustoa.

*

This was the first time I tried knitting socks from toe up. The toe part is assymetrical so there are more increases on the outer side of the sock. The decoration at the ankle is made with purl stitches. There are increases along the centrer back at the calf and knee. The sock comes to about ten centemeters above the knee and is meant to be fastened with a band just under the knee. I used some thin wool that I’ve inherited from an old relative of my husband’s. She kept sheep and the yarn was spun many years ago from her own wool which she had also dyed with some natural dyes. Perfect for this project as it was as authentic a material as historical re-enacters could wish for!

Scouting for information I found a wonderful site called Knitting History Forum if you’re interested to find out more about the subject.

Kantarellikastike, creamy chanterelle sauce

Kanttarellit mättäällä

This summer we’ve had just the right amount of rain for beautiful chanterelles to pop up everywhere. I just picked these juicy fat ones and left the small ones to grow. The recipe for this creamy sauce is the first ever recipe I learned. I must have been about ten when my aunt showed me this very simple way of making a fabulous gourmet chanterelle sauce, which obviously stuck to my mind! Works well with other mushrooms such as ceps too, so if you want to see the recipe scroll down for the English version🙂

*

Ensimmäinen resepti joka minulle on jäänyt mieleen on tätini helppo ja herkullinen kantarellikastikkeen ohje. Tänä kesänä sille on ollut taas käyttöä🙂

Ainekset:

1/2 – 1 litra kantarelleja

keskikokoinen sipuli

voita

2-3 dl kermaa

suolaa ja mustapippuria

Puhdista kantarellit huolellisesti, vaikka hanan alla jollet muuten saa hiekanjyviä pois. Pilko sienet karkeasti ja lisää kuumalle pannulle. Paahda kunnes sienistä irtoava vesi on kutakuinkin haihtunut. Lisää nokare voita ja pilkottu sipuli. Ruskista hetki, lisää kerma ja keitä kokoon kunnes kastike on sopivan sakeaa. Mausta suolalla ja pippurilla. Kastiketta voi saostaa vehnäjauhoilla niin se riittää pidemmälle. Sekoittele silloin jauhot pannulle ennen kerman lisäämistä. Parasta keitettyjen uusien perunoiden kanssa!

kantarelli1

Ingredient:

1/2 – 1 litre of chanterelles

medium onion, chopped

butter

2-3 dl thick cream

salt and pepper

Clean the mushrooms well, under the tap if need be. Put the roughly chopped mushrooms on a dry frying pan and cook until the liquid evaporates. Add a lump of butter and the chopped onion. Stir them in the pan to brown before adding the cream. Let simmer until it thickens to a sauce. Season with salt and pepper to taste. You can also use a little flour to thicken the sauce if you want to make it go further. In that case just stir a tablespoon or so into the mushroom mixture before adding the cream.

 

Tatted doily, käpypitsiliina

Doily

After about six months of on and off tatting I just finished my first tatted doily :)  I found the pattern on Pinterest, can’t find the origin though since it’s only a picture. The second row looks like Mary Koniors “Spinning Wheel” so maybe it is one of her patterns? I’ll have to get her book from somewhere!

The doily measures exactly 30 cm in diameter and  took about 1,3 balls of number 30 DMC thread using two shuttles.

Doily unblocked

Here’s the doily before blocking. At this stage the center seems to be a little too large.

BlockingFor the blocking I used the rolling pin method which I found on Muskaan’s wonderfully informative tatting site called T*I*P*S. It’s a very simple procedure compared to all the pinning I’ve used before. You just wash/wet the article, stretch it over a clean, even surface (I used a large tray), cover with a clean cloth and roll over it with a rolling pin. You can easily straighten any unruly folds and go over that part again. The result was a crisp and smoothed out doily, much neater than if it had been just ironed.

Doily corner

There’s only one little mistake that I noticed, a picot too many in one of the outer rings in the second to last row. I’m pretty happy with this, though I doubt that I’ll start another one in the near future!

Keltainen kukka

 

Men’s shirt refashioned into a top, kesätoppi miesten paidasta

Paita nurmikolla

To prepare for the summer holidays I made this little top out of my husband’s old worn out shirt. You can easily make the pattern with a top that fits you – if it’s a knit just make sure you take measurements before cutting!

*

Mukavan pehmeä ja vilpoinen kesätoppi syntyi helposti vanhasta miesten kauluspaidasta. Kaavat sain sovittamalla vanhaa toppia paidan päälle. Jos käytät trikootoppia mallina niin mittaa rinnanympärys, ettei uudesta topista tule liian kireää!

I moved the back to the front, the pocket to the other side and made bias tape from the sleeves to turn the neckline and armholes. I also added a dart to the side seam for a better fit. Next time I’ll make a new little pocket cut on the bias too to make it stand out a bit more.

*

Napitus siirrettiin taakse, tasku etupuolelle ja hihoista leikkasin vinokaitaletta kaula-aukon ja hihansuiden kääntämiseen. Sivusaumoihin tuli muotolaskokset rinnan kohdalle. Ensi kerralla teen vielä uuden taskun vinoon leikatusta hihasta jotta taskukin erottuu paremmin.

 

Rhubarb and meringue “Brita cake”, raparperibritakakku

Raparperibrita

Summer really begins with a rhubarb cake! I’ve made this version several times for my mother’s birthday which is at this time of the year and everyone seems to love it🙂

*

Tämä suussasulavan raparperipiirakan ohje on viiden vuoden takaisesta Kotivinkki-lehdestä. Lehti on aina raparperiaikaan kateissa joten kirjoitan sen nyt tänne muistiin. Britakakun voi tehdä edellisenä päivänä maustumaan, mutta ota se jääkaapista hyvissä ajoin ennen tarjoilua lämpenemään.

Ainekset:

150 g voita

1,5 dl sokeria

3 keltuaista

2 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

4-5- dl raparperipaloja

2 rkl sokeria

1 tl kardemummaa

Marenki:

3 valkuaista

1,5 dl sokeria

Vispaa voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Yhdistä leivinjauhe puoleen desiin jauhoja ja sekoita nopeasti voivaahtoon yhdessä keltuaisten kanssa. Lisää loput jauhot vuorotellen maidon kanssa. Levitä tasaisesti n 28 cm vuoan pohjalle. Kierittele raparperin palat sokerissa ja kardemummassa ja ripottele piirakkataikinan päälle. Paista pohjaa 200°C n 20 minuuttia. Vaahdota valkuaiset ja lisää sokeri vähitellen joukkoon. Levitä piirakan päälle ja laita takaisin uuniin vähän pienempään lämpötilaan 175°C noin 20 minuutiksi. Tarjoile kermavaahdon kanssa tai lisää kermavaahtoon rahkaa ja mausta vaniljasokerilla, kuten alkuperäisessä ohjeessa.

*

You can bake this cake a day ahead but take it out of the fridge to warm up well in advance before serving.

Ingredients:

150 g butter

1,5 dl sugar

3 egg yolks

2 dl flour

2 ts baking powder

1 dl milk

4-5-dl chopped rubarb

2 tbs sugar

1 ts ground cardamom

Meringue:

3 egg whites

1,5 dl sugar

Whisk the butter and sugar into a light foam. Mix the baking powder into 1/2 dl of the flour and whisk quickly into the butter mixture together with the egg yolks. Add the rest of the flour alternately with the milk. Spread this dough into a baking tin (about 28 cm diameter). Toss the rubarb pieces in the sugar and cardamom and spread them evenly over the dough. Bake for about 20 minutes at 200°C. Whisk the egg whites until stiff and incorporate the sugar a little at a time. Spread the meringue over the cake and continue to bake for a further 20 minutes at a bout 175°C. Serve with whipped cream or quark mixed with whipped cream and flavoured with vanilla as in this recipe from an old magazine. If you have fresh strawberries they’ll make an excellent accompaniment…Raparperihillo

Rubarb loves cinnamon and vanilla too. To make a delicious compote add a cinnamon stick and vanilla pod to your jam cauldron.

*

Ihanan mausteinen raparperihillo syntyy kun lisää kaneli- ja vaniljatangon hillokattilaan.

Personalized linen, yksilöidyt laudeliinat

Taiteltuna pöydällä

Here are some little crocheted motifs to mark linen towels with. We use these as seat covers for the sauna, so it was an appropriate gift to take to our friends’ summer cottage🙂

*

Kesätuliaisiksi ystäville vietiin pienillä virkatuilla kuvioilla koristellut pellavaiset laudeliinat.

The oak leaf is a design I found on Charlotta’s crohet blog called In the Yarn Garden . The “grapes” and the “tree” are made of little circles the same way as the crocheted earrings in my two previous posts.

*

Tammenlehden ohjeen löysin Charlottan hauskasta virkkaus-blogista In the Yarn Garden. Pyöryläkuviot tein samaan tyyliin kuin edellisten postausten virkatut korvikset. Kuviot on kiinnitetty valmiin liinan kulmaan tavallisella ompelulangalla.

Kulmat pöydällä

The towels are hemmed the way I described in my post about tablecloths, with a little strip of tape to hang them from sewn on to the opposite corner from the decoration. The same technique could be used to decorate other soft furnishings e.g. the napkin rings I made in a previous post.

*

Liinojen käänteet ja kulmat on tehty pöytäliina postauksessa selitetyllä tavalla. Vastakkaiseen kulmaan kuviosta ompelin nauhan ripustuslenkiksi. Saman tapaisilla virkatuilla kuvioilla voisi yksilöidä muutkin liinavaatteet tai esimerkiksi lautasliinarenkaat aikaisemmasta postauksestani.

Aluset naulassa