Bracelets and pearls, korujuttuja

PiinaranneketjuI’ve made quite a number of chainmail bracelets for graduation gifts and birthday presents. Usually I use a weave called the byzantine chain, or “king’s chain” as it’s called in my native finnish. The weave of this slightly less elaborate design is called the ‘Jens pind’. This particular bracelet was woven from little rings with the inner diameter of 3mm. For the rings I used a 1mm thick solid silver wire, winding it around a knitting needle. For more info on how it was made and the chainmail technique see the post on the byzantine bracelet.

*

Tällaisia hopealangasta punottuja ranneketjuja olen valmistanut lukuisia mm. valmistumislahjaksi. Tämä on samalla tekniikalla tehty kuin aikaisemman postauksen kuningasketju, mutta punosmallin nimi on suomeksi ´piina´- mistä lie johtuu! Hopealangan paksuus on 1mm ja renkaan sisämitta 3mm.

JadekorutThis is a set of sea green jewellery I made many years ago – in one of my favourite colours. The jade beads are separated with tiny silver rings, one large silver coated bead and a silver clasp.

*

Tämän korusetin tein itselleni monta vuotta sitten pidettäväksi vedenvihreiden lempivaatteitteni kanssa. Jadehelmien seurana on pienen pieniä hopearenkaita, yksi isompi hopeoitu helmi ja hopeinen jousilukko.

Vedenvihreiden hopealukotAs you can see in the picture above the silver parts had tarnished badly over the years, so I decided to take the bracelet and necklace apart to clean them properly. After dipping them into a silver cleaning liquid and retieing the chains using some nylon coated beading wire, they look nice and shiny again. Here below on the same colour fabric I bought to make myself a new spring outfit 🙂

*

Hopeiset lukot ja helmet olivat pahoin mustuneet, joten päätin puhdistaa ne upottamalla osat hopeankiillotusnesteeseen. Se edellytti ketjujen purkamista ja punomista uudelleen nylon päällysteiseen koruvaijeriin, mutta nyt ne kiiltelevät taas kauniisti.

Vedenvihreät korut

Save

Save

Save

Little doilies, pieniä pitsiliinoja

Pikku neliö

I practiced different Hedebo techniques on this small doily which measures about 15×15 cm. For material I cut a piece of the fine old sheet that I used for the whitework tea cosy. I didn’t have linen thread at hand so I used a No. 10 cotton. The cotton seems to work well on the satin stitch of the little leaves but the pyramid structures still leave a bit to be desired. I’ll definately have to try the thin linen thread next!

*

Pieni Hedebo liina syntyi harjoittelutyönä. Käytin siihen samaa vanhaa pellavaista lakanakangasta kuin leikekirjottuun pannumyssyyn. Lanka on nro 10 puuvillaista virkkauslankaa, joka toimii hyvin laakapistoina pikku lehdissä, mutta esimerkiksi tyypilliset Hedebo pyramidit jäivät aika muodottomiksi. Ohutta pellavaista lankaa pitää siis kokeilla niihin.

Neliön kulma

Neliön reuna

Under here is another little doily with a tatted edging and the center made from the same old linen. The edging is a favourite of mine from a previous post. The edge is hemmed with the typical Hedebo twisted buttonhole stitch onto which I sewed the lace edging.

*

Tämä toinen pikkuliina on suunnilleen saman kokoinen. Reunus on sukkulalla tehtyä käpypitsiä joka on tuttu tästä vanhasta postauksesta. Tein sen renkaaksi ja mittasi keskustaa varten sopivan kokoisen ympyrän samasta lakanakankaasta kuin ylempi pikkuliina. Kankaan reuna on päärmätty Hedebo kirjonnasta tutuilla napinläpipistoilla ja pitsi on ommeltu siihen.

Frivolité pikkuliina

Pikkuliina pöydällä

Pelaajat

Aleksanterinleivokset, Alexander cake

Keltaiset aleksanterit1

This traditional Alexander cake’s history goes back to the beginning of the 19th century; the name originates from a pastry cooked up for tsar Alexander I, then Imperial Grand Prince of Finland. Since then it’s been an essential part of every Finnish confectioner’s assortment! No wonder as they’re easy to make for a bigger crowd and delicious to boot 🙂

*

Perinteiset aleksanterinleivokset muuntuvat helposti pääsiäisherkuiksi tai mihin tahansa juhlateemaan väriä ja koristeita vaihtamalla. Niitä on myös helppo tehdä juhliin isompiakin määriä etukäteen. Joskus olen pakastanut levyt ennen kuorruttamista, mutta leivokset säilyvät myös monta päivää valmiina (jollei joku löydä niitä ja syödä makeannälkäänsä!)

Keltaiset

Ainekset:

200 g voita

1dl sokeria

4-4,5dl vehnäjauhoja

1 pieni kananmuna

väliin reilu 1 dl vadelmahilloa

Kuorrutus:

3 dl tomusokeria

2 rkl vettä tai punaista mehua

( elintarvikeväriä, koristehippuja)

Nypi voi, sokeri ja jauhot, lisää jauhoja jos tarpeen jotta saat muruisen seoksen. Sekoita nopeasti mukaan muna niin että taikina on kiinteää ja pehmeää. Kauli suoraan leivinpaperin päälle uunipellin kokoiseksi levyksi. Paista 175°C noin vartti, niin että levy alkaa saada aavistuksen väriä. Leikkaa kahteen osaan ja jätä jäähtymään.

Levitä toiselle puolelle vadelmahilloa ja nosta toinen puoli kanneksi. Sekoita tomusokerista ja vedestä/mehusta tasainen kuorrutus, värjää halutessasi elintarvikevärillä. Kuorrutuksen pitäisi olla sopivan jähmeää jotta se tasoittuu kakun pintaan muttei valu liikaa. Jos laitat kuorrutuksen päälle nonparelleja tai muita koristeita, odota hetki etteivät ne uppoa kuorrutukseen mutta älä liikaa että ne vielä tarttuvat pintaan! Leikkaa terävällä veitsellä kuivunut levy haluamasi kokoisiksi paloiksi. Helpompaa on saada kauniita paloja jos maltat antaa levyn vetäytyä kunnolla ennen leikkaamista. Nämä pienet makupalat ovat noin 3,5×5 senttiä eli pellillisestä tuli 28 pientä leivosta. Jos tarjoat pelkkiä aleksantereita tee niistä isompia.

Siniset aleksanterit

Ingredients:

200 g butter

1 dl sugar

4 – 4,5 dl flour

1 small egg

1 – 1,5 dl raspberry jam for the filling

For the topping:

3 dl icing sugar

3 tbs water or red juice

(nonpareils)

Rub the sugar and flour into the butter, with enough flour to make a dry mixture. Quickly add the egg to form a soft dough. Roll out onto a baking sheet, into a rectangle the size of your baking tray. Bake at 175°C (~350°F) for about 15 minutes or until the cake just starts to take a hint of colour. Cut in half and leave to cool well before filling.

Coat one half with raspberry jam and lift the other one on top. Mix the icing sugar with a couple of tablespoons of water. You can use a red berry juice to make the pastries the traditional pink, or use a colouring and nonpareils to suit the colour code of your party. The icing should be just runny enough to smooth down evenly. Sprinkle on some nonpareils if you wish. Leave to harden and cut into suitably sized bites; bigger if it’s the only treat in your coffee table or smaller for a cake buffet. (These ones measure 5 by about 3,5 cm so I got 28 little cakes out of my baking tray.) If you leave the cake to withdraw for a few hours before cutting you’ll find it won’t break so easily.

The great thing about these cakes is that they can be made well in advance. They’ll keep in a dry place for up to a week or you can deep freeze them without the icing. So a perfect choice for any big event!

To get into the spring mood (after a quick skiing holiday up north) I’m sharing a few photos of my favourite spring flower: the ranunculus, since I found some lovely ones to plant on my balcony. The orange one in the picture below is made of sugar paste. The “making of” in this post from two years back.

Leinikkikimppu

Kevättä odotellessa tässä vielä kuvia lempikukistani jaloleinikeistä joita löysin istutettavaksi parvekkeelle. Yllä olevassa kuvassa askartelemani sokerinen versio (oranssi kukka), jonka tekovaiheista tässä postauksessa parin vuoden takaa.

Lampaanpaisti, roasted leg of lamb

Lampaanpaisti yrteillä

Mysi Lahtinen on suuri idolini. Hänen resepteillään tehdään meillä monet perinteiset laatikot ja juhlaruoat. Tämä lampaanpaistiohje on Mysin ihanasta “Intohimot hellallani” -kirjasta. (Ja näytti muuten olevan taas HS:n huhtikuun kuukausiliitteesä muiden Mysin pääsiäisherkkujen kanssa.)

*

Coffee, herbs and garlic flavour this lamb roast which is another big favourite of my family. It’s a recipe of a huge idol of mine, finnish cook and writer Mysi Lahtinen, who is a veritable ambassador of finnish fare and tradition. The trick is to make a trough out of aluminium foil to gather the basting liquids, and to baste frequently! First you make little incisions all over the leg and stuff them with garlic and a mixture of herbs, pepper and olive oil. Rub the rest of the herb mixture onto the meat. The leg is then put in a hot oven (200°C) to roast for a while. Then you lower the temperature and start basting with strong coffee, cream and some meat stock. As the author of the original recipe says, after about three hours of tireless basting you’ll get your reward! While the roast rests, the basting juices are cooked into a delicious sauce by adding about 1 tbs of flour (mixed into water) and a good amount of cream. I serve the lamb with roasted root vegetables – parsnip is my absolute favourite!

P.S. Mint sauce isn’t served with lamb in my home country (plus my husband completely fails to understand how anyone would want to eat it!).

Lampaanpaisti naturel

Paistiin tehdään syiden suuntaisia pieniä viiltoja joihin tökitään valkosipulin kynnen pala ja täytetään yrtti, pippuri, oliiviöljy -sekoituksella. Paistille tehdään foliosta kaukalo ja laitetaan aluksi kuumaan (200°C) uuniin. Vartin päästä alennetaan lämpötilaa ja aletaan valella paistia vahvalla kahvilla, kermalla ja lihaliemellä. Mitä useimmin paistia valellaan, sen mehevämpää on lopputulos. Noin kolmen tunnin päästä paisti on valmis. Sillä aikaa kun se lepää folion alla niin valmistetaan kastike valeluliemestä lisäämällä suurusta (noin ruokalusikallinen jauhoja veteen sekoitettuna) ja kermaa. Meillä tämän herkun kanssa tarjoillaan uunijuureksia – erityinen suosikkini on palsternakka.

Lumikello

Happy easter everyone!     *     Hauskaa pääsiäistä kaikille!

Save

Hedebo embroidery/kirjontaa

Kaulus ja liinat

This is Hedebo embroidery. It’s a type of whitework which has it’s origins in the Danish countryside and is quite identifiable thanks to its distinct motifs. You can read more about the history of Hedebo on this website. Inspired by some wonderful heirlooms I tried out this technique on some linen serviettes.

*

Tämä on Hedebo kirjontaa. Se on Tanskan maaseudulla alkunsa saanut kirjontatyyli joka on helposti tunnistettavissa omaperäisen kuviointinsa ansiosta. Hedebo kirjonnan historiasta voi lukea lisää täältä. Vanhojen taidokkaasti ommeltujen perintökalleuksien inspiroimana päätin itsekin kokeilla tätä minulle aikaisemmin tuntematonta kirjontatyyliä. Syntyi erilaisia pieniä kuvioita pellavaisten lautasliinojen kulmiin.

I’ve shown you an old tea cosy made with Hedebo in my previous posts and while I was taking photos of that I remembered that somewhere in my collections I have an old collar that is very similar. Sure enough, the collar is a very beautiful example of Hedebo embroidery. The thread used here is much thinner than the one on the tea cosy. Along the edge runs a row of rounds and there are picots on the edge of the fabric, all typical Hedebo. Now that I have dug it out I think the collar deserves a promotion, framing?

*

Edellisissä postauksissa olen esitellyt Hedebo kirjonnalla tehtyä vanhaa pannumyssyä. Sitä kuvatessani muistin että jossain pitsilaatikossani on myös samankaltainen vanha kaulus. Kaivettuani sen esiin, totesin sen olevan myös ilmiselvästi Hedebo kirjontaa. Kuviot muistuttavat hyvin paljon pannumyssyn koristeellisia koukeroita. Kauluksen reikäommelkohdat on tehty vielä paljon ohuemmalla langalla, laakaompeleeseen on käytetty paksumpaa. Kauluksen reunassa on tyypilliset pyöreät reiät ja pykäpitsi kankaan reunassa on myös aitoa Hedebota. Vanha kaulus saa nyt arvonylennyksen ja taidankin kehystää sen tauluksi.

Here are some typical motifs that tried out. For reference I acquired three reproduced booklets, all of which have been first published over a hundred years ago. The key element of Hedebo embroidery is a twisted buttonhole stitch. This is what is used to line the cut out sections, make the little rows of squares, cover bars and to sew the pyramids. These should not be worked too close together as I discovered during my trials. In fact it is recommended to use a bigger needle size not to make the stitches too tight. Linen thread, which is stiffer than cotton is also used for the same reason, and indeed after changing over to linen I found it much easier to work the pyramids for example. A video of the basic stitches can also be seen on the Hedebo website.

*

Valkoisten pellavaisten lautasliinojen kulmiin kokeilin erilaisia kirjonnassa käytettyjä kuvioita. Oppimateriaaliksi tilasin netistä parikin uudestaan julkaistua yli sata vuotta sitten kirjotettua Hedebo kirjontaa käsittelevää opasta. Kirjonnan perusta on kierretty napinläpipisto, jota käytetään niin leikattavien kuvioiden reunustamiseen, pienten neliörivien ompelemiseen, pylväiden päällystämiseen kuin pyramidien tekoonkin. Ompeleita ei pidä tehdä liian tiuhaan eikä tiukkaan kuten huomasin kokeilujeni edetessä. Tästä syystä neulaksi suositellaan vähän suurempaa mallia ja lankana käytetään pellavaa, joka on jäykempää kuin puuvilla. Vaihdettuani pellavalankaan totesinkin esimerkiksi pyramidien ompelemisen sujuvan helpommin. Havainnollinen video peruspistoista on Hedebo Embroidery -sivuilla.

Kulmat

Here on the bottom row are the first ones I made with an embroidery cotton (DMC coton à broder n° 20). The top row is embroidered with linen thread, the bud on the left with a Bockens 35/3 and the rest with a slightly thinner 40/3. For my next experiments I’ll acquire some even thinner linen. There are so many more lovely patterns to try out 🙂

*

Tässä alarivissä on ensimmäiset neljä liinaa jotka ompelin tavallisella kirjontalangalla (DMC coton à broder n° 20). Ylärivin liinat on tehty pellavaisella Bockensin nypläyslangalla, vasemmanpuolinen nuppu paksummalla 35/3, ja loput hieman ohuemmalla 40/3 langalla. Seuraavaksi hankin vielä ohuempaa pellavaa sillä näitä kauniita kuvioita pitää tehdä lisää 🙂

Save

Save

Save

Whitework tea cosy, valkokirjontapannumyssy vanhan mallin mukaan

pannumyssyThis week-end  is Shrove Sunday. The Finnish tradition calls for a brisk day out sledding, skiing, skating or just getting your cheeks red.  After that you can enjoy “pulla” the Finnish bun, one specifically filled with loads of whipped cream and either marzipan or jam. We’ll be inaugurating the new tea cosy which I’ve just finished at our Shrove Sunday coffee 🙂

*

Laskiaissunnuntain kahvit juodaan tänä viikonloppuna uuden pannumyssyn koristaessa kahvipöytää. Pullaohje löytyy vanhasta korvapuustipostauksesta.

You’ll fin a recipe for pulla in a previous post, just make round buns from the dough instead of rolling it out and filling with the cinnamon.

The tea cosy is an old white work pattern. More about the beginning of this project in this post.

*

Pannumyssyn alkutaipaleesta on aikaisempi postaus täällä. Sisämyssy on tehty yli jääneestä verhoilusametista ja polyester taftista. Välissä on kappaleet vanhaa lasten huopaa jonka olen pessyt koneessa niin että se huopui vähän jäykemmäksi. Leikkasin sen vähän päällikangasta pienemmäksi ettei se pullota. Huopatäyte on kiinnitetty vuoriin jälkipistoilla.

The cotton velvet underneath is some leftover upholstery fabric and the lining a polyester taffeta. I cut the batting from an old woollen blanket that I have felted for this purpose. The batting has to be a little smaller not to bulge, and to keep it in place I sewed it onto the lining with back stitches.pannumyssytHere’s the newcomer together with the role model. Since I discovered that the antique tea cosy is made with so called Hedebo embroidery I’ve become quite intrigued with it, so more Hedebo to follow 🙂

*

Uutta pannumyssyä tehdessäni tutustuin paremmin myös tämän vaalenapunaisen antiikkisen pannumyssyn tekotapaan ja nyt olen aivan hurahtanut tähän Hedebo kirjontaan. Sitä siis lisää seuraavissa postauksissa 🙂

Felted handbags, huovutettuja pikkulaukkuja

huopalaukku

These felted handbags are quick to make and easy to “wear”, simple but very versatile.

huopalaukut

The black one is years old and decorated with a “built-in” reflector (you can see more similar reflectors here). It also has a zipper at the top. The ones with a flap have a big snap fastener sewn on.

Here are two bags before felting. To make one start knitting with a couple of rows of garter stitch, then switch  to plain stitch increasing the width slightly towards the bottom of the bag. Continue back up, decreasing this time to make a symmetrical back piece. At the top knit twice as many rows of garter stitch as in the beginning and cast off. Turn half of the garter stitch rows to the inside and hem together. This will make the top a little sturdier when felted and the bag won’t sag in the middle so easily. If you want you can add a wooden pin or something inside to make sure. Continue by crocheting a flap, anything that resembles half of a doily. Sew the sides together. Knit a handle about 5-6 stitches wide and attach the ends to the top of the bag. Sew a little plastic bag inside to prevent the back and front from felting together. Above are two bags before they were felted in the washing machine. A free pattern for a very similar bag can be found here.

huopalaukku-pensaassa2

If you leave the flap out you can decorate the bag in any way you fancy. The materials aren’t expensive so make one in every colour! Or turn one into an evening clutch by knitting it into an envelope shape and decorating with beads or lace.